Kuukausikuvat 2021

Katso myös:
Kuukausikuvatarinat 2020

Oma valintani kuukauden kuvaksi. Kuva on kuvattu julkaisukuukautensa aikana.

Silta yli Kyynäränjuovan
Lokakuu 2021


Heti lokakuun alkupäivinä kävimme patikoimassa Liesjärven kansallispuistossa. Lähdimme kävelemään kaunista Kyynäränharjua Pirttilahdesta kohti Kopinlahtea. Harjun katkaisee Kyynäränjuovan kapea salmi, jonka yli on nyt uudehko hyvä silta. Kuva on sillan eteläpäästä otettu kohti Pirttilahtea. Kuvassa vasemmalla näkyy Kyynärä ja oikealla Liesjärvi. Kauniita ruskaisia maisemia sattui reittimme varrelle useita, kun jatkoimme Kopinlahdesta Savilahdelle ja sieltä Pitkäkärjen kautta kiertäen Kortelahden perinnetilalle. Sieltä palasimme lähes samaa reittiä. Paluumatkalla kävimme Ahonnokassa, mutta emme Savilahdella. Pirttilahdelta kiersimme vielä lopuksi Hyypiökallion lenkin. Koko päivän patikointi oli 15 km. Ilta jo melkoisesti hämärtyi ennen kuin lähdimme ajelemaan kotia kohti.

Pyhätunturin ruskainen rinne
Syyskuu 2021
Kevään vaellsmatkallamme ihastelimme Muonin ja Kittilän alueen tuntureita. Silloin totesimme, että tänne voisimmekin tulla ruskaaikaan uudestaan. Niinpä syksyn vaellusmatkamme suuntautuikin lähes samoille paikoille kuin kesäkuussakin. Menomatkalla kävimme ensiksi ihailemassa Särkitunturilta avautuvaa näkymää Pallaksen ja Jerisjärven suuntaan. Maaruskaa oli sielläkin, mutta koivut eivät vielä olleet kovin keltaisia. Pihlajat sensijaan olivat niin marjoiltaan kuin lehdiltäänkin punaisina. Särkitunturilta ajelimme Kittilän puolelle Aakenuksen ja Pyhätunturin kainaloon Pyhäjärvelle. Olimme teltassa kolme yötä Pyhäjärven kodan maastossa. Siitä teimme päiväretkiä. Ensiksi nousimme Pyhätunturille ja saimme ihailla näyttävää maaruskaa sen rinteissä. Täältä Pyhätunturin rinteestä on myös kuukausikuvani. Nousimme Pyhätunturille ja kävimme mm. sen keskellä olevalla Rajajärvellä ja tunturin korkeimmalla huipulla, josta suuntasimme Kotamajalle ja sieltä takaisin Pyhäjärvelle. Tälle päivälle patikointimatkaa kertyi 21 km. Seuraavana päivänä nousimme Aakenukselle, jonka länsipään rinne leimusi ruskaloistossaan ja koivuissakin alkoi jo olla vähän keltaisuutta. Nousimme Pallilaen huipulle ja jatkoimme siitä tarkoituksenamme käydä Moloslehdon porokämpällä. Vajaa kilometri ennen kämpää oli kuitenkin taulu, jossa ilmoitettiin kämpän rakenteiden olvan puretut ja uusi Aaakenustupa oli pystytytetty Aakenuksen rinteeseen noin kilometrin päähän entisestä. Menimme sinne ja hieno Aakenustupa sieltä löytyikin. Se oli otettu käyttöön elokuun lopussa ja me kävimme siellä syyskuun yhdeksäs päivä. Palasimme tuvalta menomatkan reittiä aina Vareslaelle saakka, josta suuntsimme Pyhäjärven tuvalle ja siitä takaisin teltalle. Tämänkin päivän vaellusmatkaksi tuli 21 km. Seuraavana aamuna purimme teltamme ja pakkasimme autoon tavaramme. Auton takarengas oli tyhjänä, joten aikaa kului, kun vararenkas ei kuulu varustukseen ja joutui opettelemaan renkaan täyttösysteemin käyttöä. Hyvin siitä selvittiin, jotene pääsimme ajelemaan Kittilään, jossa renkaaseen laitettiin tubelespaikka. Ajoimme sieltä Totovaaran parkkipaikalle ja lähdimme kiertämään Tunturikierrosta. Tämän noin 14 kilometrin kierroksen jälkeen ajelimme Äkäsjokivarteen ja patikoimme puolentoista kilometrin pätkän tavaroinemme Äkässaivon kodan maastoon, jonne pystytimme teltamme. Illalla jo teimme lähimaastossa pienen kierroksen ja aamulla vielä pitemmän lenkin ennen kuin purimme telttamme. Kannoimme tavarat takaisin autolle ja ihailimme Äkäsjokivarren näkymiä vielä vähän aikaa ennen kuin lähdimme ajelemaan kohti etelää. Tulimme Äkäslompoloon ja siitä Ylläksen näköalareitin kautta jatkoimme Ylläsjärvelle ja Kolariin. Pellon pohjoispuolella poikkesimme Oranki Art -puistoon ihailemaan taidetta. Yöksi ajoimme Ylitornion Ainiotunturille ja yövyimme hotelli Karemajoilla. Seuraavana päivänä ajelimme kotiin. Yksi erityisen hieno reissu jäi taas taakse.

Gammayökkönen samettiruusulla
Elokuu 2021
Minun Loimaani -sarja
Elokuun kuvausharrastukset kohdistyivat pääosin perhosiin, sieniin ja kukkasiin, niukalti tuli kuvatuksi maisemia. Päätin laittaa kuukausikuvana esille perhosen, valittavana olivat elokuulta valinnaksi tullut gammayökkönen, mutta ainakin nokkosperhonen ja amiraaliperhonen olivat sille vaihtoehtoina. Monet perhoset ja ötökät tuntuvat viihtyvän samettiruusuilla. Kesällä joskus seurasimme kimalaisia samettiruusuilla ja tuli sellainen mielikuva, että ne kukasta kukkaan pörrättyään lopulta nuukahtivat terassin lattialle. Vähän aikaa siinä pöristeltyään ne siitä tokenivat ja lähtivät hakemaan uutta makuelämystä. Perhosista ei tullut vastaavaa havaintoa. Gammayökkösen toukat runsaana esiintyessään tekevät joskus huomattavaakin vahinkoa mm. herneillä ja kaaleilla. Gammayökkönen vaikka onkin yökkönen voi olla aktiivinen lentäjä myös päivällä niin kuin kuvanikin yksilö iltapäivällä vähän ennen kello 18.

Näkymä majakkatornista
Heinäkuu 2021

Heinäkuun alussa käväisimme päiväretkellä Söderskärin majakkasaarella. Samalla reissulla kävimme ihailemassa myös Askolan upeaa hiirenkirnualuetta. Kuukausikuva on otettu Söderskärin majakan tornista läheiselle merialueelle. Söderskäriin lähdimme Sipoon Kalkkirannasta ja sinne myös palasimme. Mukava, lähes tunnin merimatka oli kumpaankin suuntaan. Södrskärin majakka on ollu Tove Janssonin mielessä mallina Muumipapan majakkaseikkailuista kertoessaan. Majakassa oli parhaillaan pieni Tove Janssonin valo- ja piirroskuvanäyttely. Veljeni Veikko on ottanut tältä majakkasaarelta kuukausikuvan omaan kokoelmaansaa syyskuussa 2014. Meidän vierailumme aikaan oli luvallista käydä vain majakkasaaressa. Muut saaret oli lintujen pesimärauhan takia suljettu 31.7. saakka. Kuukausikuva on yhdistetty kahdesta rinnakkaisesta kuvasta, kun objektiivin polttoväli ei riittänyt koko näkymän kuvaamiseen kerralla.

Tiukka katse
Kesäkuu 2021
Juhannuksen alla teimme vaellusreissun, jonka aikana olimme neljä yötä teltassa. Kaikki yöt tosin teltta oli suunnilleen samassa paikassa, josta sitten teimme päivärepun kanssa päivän pyrähdyksiä. Autollekin oli teltalta matkaa vain 250 metriä. Hienoja kohteita saimme kuitenkin reiteillemme osumaan. Menomatkalla ajoimme ensiksi Muonioon Särkitunturin parkkipaikalle, josta teimme 10 km:n käynnin Särkitunturin huipulla. Siellä on kaunis pieni järvi tunturin huipun tuntumassa ja jo rinteiltä avautuvat hienot näkymät Jerisjärven yli Pallaksen suuntaan. Huipulta näkymät aukeavat myös Ylläksen suuntaan. Oikein poikkeamisen arvoinen paikka. Sinne emme kuitenkaan jääneet yöksi vaan ajelimme ja kävimme matkallamme vielä Äkäsmyllyllä, josta olikin koko laavu, puuvaja ja vessat viety pois. Emme sinnekään jääneet yöksi. Suunnitelmissa oli huiputtaa seuraavana päivänä Äkäskero, mutta muutimme suunnitelmaamme ja ajoimme eteen päin. Poikkesimme vielät Linkupalon tulivuoripuistolla. Sieltäkin oli reitti suljettu huonokuntoisten pitkosten takia. Matkamme jatkui vielä Kittilän puolelle Aakenustunturin pohjoispäähän Pyhäjärven kodan maastoon, jonne pystytimme telttamme ja pääsimme nukkumaan. Yöllä kuuntelimme erikoista linnun ääntä, jota emme tunnistaneet. Vaikea oli teltasta myös määritellä onko lintu lähellä vaiko kaukana. Päivällä patikoimme Aakenuksen korkeimman eli Pallilaen huipulle ja ohitsekin vielä Moloslehdon porokämpälle saakka. Sieltä palailimme pitkälti menomatkan reittiä takaisin teltalle. Sadettakin saimme paluumatkalla. Illalla havaitsimme yöllisen äänen pitäjän, se oli pöllön poikanen tai niitä oli kaksi lähialueella. Siitä saimme kuvia, kun toinen poikanen istui rauhallisesti paikallaan kuvaajaa kammoksumatta lähellä telttaamme. Seuraavana päivänä ajoimme autolla Totovaaran parkkipaikalle ja kävimme siitä patikoiden Iso-Totovaaralla, joka Haavepalona tunnetaan. Emme ole siellä kesällä ennen käyneet, talvella kyllä monestikin, viimeksi tämän vuoden huhtikuussa. Hieno oli sieltä avautuva maisema Ylläksen, Kesänkin ja Lainion suuntaan, hyvin näkyivät myös Pyhätunturi ja Aakenus. Illalla taas satoi, mutta nyt emme kastuneet. Seuraavana päivänä teimme kierroksen Pyhätunturilla, joka on erittäin laaja tunturialue. Se on tunturi, joka Ylläksen kävijöille on tuttu Kotamajan takana kohoavana tunturijonona. Me nousimme sinne aivan päinvastaiselta puolelta ja laskeuduimme alas Kotamajalle, joka yllättäen olikin avoinna - ensimmäistä päivää tänä kesänä. Teltalle tultuamme tuli siihen pariskunta, joista mies kertoi olevansa lintututkija. Hän kyseli, onko pöllö aiheuttanut meille häiriötä. Ei ollut aiheuttanut, mutta hän sanoi pöllön olevan hiiripöllön, joka voi olla hyvinkin äkäinen ja vaarallinen, jos se katsoo poikasiaan uhattavan. Meitä se ei ollut kokenut uhaksi. Kotimatkalla poikkesimme vielä Aavasaksalle, jossa kiersimme noin neljän kilometrin mittaisen Kruununkierroksen maisemia ihaillen. Kuukausikuvassani on siis nyt hiiripöllön (Surnia ulula) jo melko varttunut ja lentokykyinen poikanen.

Voikukkameri
Toukokuu - May 2021
Minun Loimaani -sarja
Lähialueen kohteita tuli toukokuussa kuvatuksi. Kuukausikuvaksi valikoitui Mellilästä peltoaukealta 27.5.2021 ottamani kuva, jossa keltaiset voikukat värittävät koko maiseman keltaiseksi. Voikukka on kaunis kukkiessaan, mutta sitä inhotaan nurmikoissa ja nurmissakin ja inhottava se onkin sitten, kun siemenet alkavat lennellä taivaan täydeltä. Jotenkin se on hyvin sopeutunut tähän ihmisten toimintaan luonnossa. Hyvä kasvi se kuitenkin on keväällä pölyttäville hyönteisille.

Kurkisuonoja
Huhtikuu 2021
Minun Loimaani -sarja
Huhtikuu alkoi heti viikon hiihtoreissulla Ylläkselle Äkäslompoloon, joka hiihtopaikkana on ollut suosikkimme. Hieno viikko oli tälläkin kerralla vaikka viikon aikana satoikin lunta, mutta sateet tulivat öisin ja ladut olivat aamulla taas hiihtokunnossa. Olen kuitenkin Ylläkseltä laittanut monta kuukausikuvaa, joten laitan nyt toisenlaisen kuvan, joka on Loimaan Metsämaalta Kurkisuonojan varresta kuvattu 19.4.2021. Olimme silloin patikoimmassa taas kertaalleen Metsämaan luontopolun ja poikkesimme suosituksesta nyt myös Kurkisuonojan vartteen - puroksi ojaa kutsutaan. Mukana ei ollut harmaasuodattimia, mutta oli hämärä metsä. Himmensin kuvaa aukoon 13 ja iso-luvuksi kameran pienin - 32. Kameran asetin tukevasti puronvarressa olevan kiven päälle, joten pysyi paikallaan. Näillä konsteilla valotusajaksi tuli 1,3 sekuntia. Kurkisuonoja sivuaa aika läheltä Metsämaan luontopolkua. Pieni poikkeama polulta pitää kuitenkin tehdä tämän virtakohdan nähdäkseen.

Toimintaa maassa ja ilmassa
Maaliskuu 2021

Maaliskuu meni tässä lähiseudulla joko hiihtäen tai pyöräillen. Kuukausikuvaksi laitoin pyörälenkillä 30.3.2021 Humppilassa ottamani kuvan hanhiparvista, joita oli maassa kuin myös ilmassa. Muutama joutsen oli maassa hanhien joukossa. Vähän vastaavia lintuparvikuvia tuli kuukauden aikana otetuksi Humppilan lisäksi Loimaalla, Ypäjällä ja Jokioisissa.

Helmikuinen Hirvikoski
Helmikuu 2021

Minun Loimaani -sarja
Hirvikoski, joka Loimaalla tunnetaan myös Ferradian tai Ovakonkoskena sen rannalla olevan teollisuuslaitoksen nimenmuutosten mukaan. Nykyisin laitos on nimeltään OFA Oy, joka tekee edelleen ketjuja 125 vuoden kokemuksellaan. Hirvikoski on antanut nimen myös entisen Loimaan kunnan keskuspaikkana toimineelle taajamalle, joka sijaitsee koskesta runsaan kilometrin päässä. Hirvikoskea olen paljon kuvannut ja siitä on myös kuukausikuvia ollut tammikuussa 2018 ja lokakuussa 2010. Tämä kuva on kuitenkin ensimmäinen kosken yläpuolelle pystytetystä padosta ja sen kuohuvasta vedestä ottamani kuukausikuva. Hirvikoskea kuvasin jo heti helmikuun alussa, mutta kuukausikuvaksi valitsin 26.2.2021 ottamani kuvan. Aurinko paistoi silloin valaisten putouksen padon ja padon ylistse kuohuvan veden.

Hiljainen Metsontie
Tammikuu 2021
Minun Loimaani -sarja
Tammikuun päivät olivat pääosin pilvisiä, mutta lunta sentään saatiin oikein mukavasti. Tammikuun lopulla lunta on jo noin 40 cm. Kuukauden kuvauskohteet rajoittuivat pääosin omaan lähipiiriin. Mitään etäämmälle suuntautunutta matkaa ei ollut. Näin ollen on kuukauden kuva nyt aivan kotikadusta, sen iltavalaistuksesta. Useina aamuina ja iltoina sitä tuli kuvatuksi, mutta kuukausikuvaksi tuli tammikuun viimeisenä iltana kuvattu kuva, kun siinä lumivallit ovat korkeimmat ja taivaskin oli pilvetön.

Yksi kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa?

Hiihtoretken maisemaa!