Kuukausikuvat 2020

Katso myös:
Kuukausikuvatarinat 2019

Oma valintani kuukauden kuvaksi. Kuva on kuvattu julkaisukuukautensa aikana.

Karua kalliorantaa
Heinäkuu 2020

Heinäkuu oli enemmän sellaista lähialueen hyötyliikuntaa, marjanpoiminnan merkeissä. 14.7.2020 kuitenkin teimme päivämatkan Raaseporiin ja Hankoon. Raaseporin linnan tuli käydyksi ja Tammisaaressa luontopolku. Hankosta teimme risteilyn Ryssärön saarelle. Saaren rantanäkymä on nyt kuukausikuvan aiheena. Oli mukava reissu, kun matkassa oli hyvin opastava ammattihenkilö mukana. Russarö on sotilassaari, jossa ei nykyisin ole enää varusmiehiä, mutta sinne ei kuitenkaan matkoja järjestetä kuin muutama kesän aikana. Tämän kesän aikana oli lupaa tehdä kuusi matkaa, joilla sotilashenkilö on aina mukana kertomassa armeijan ohjeista matkailijoille. Tyttäremme Sanna junaili meille tämän matkan ja pääpiirteissään koko päivän ohjelman. Kuukausikuva on tällä kertaa kahdesta kuvasta yhdistetty panoraama.

Ilkamointia ruohikolla
Kesäkuu 2020
Kesäkuussa teimme monta pientä vaellusreissua niin lähialueella kuin kauempanakin. Kesäkuun alussa olimme vielä Petkeljärven kansallispuistossa Ilomantsissa. Sieltä kotiuduttuamme käväisimme patikoimassa Metsämaan luontopolun ja myös Honkilahdella kävimme Koskeljärveä ihailemassa. Kesäkuun aikana pyöräilimmekin lähes 850 km. Kuun lopulla suuntasimme taas Itä-Suomeeen. Patikoimme aluksi pari päivää Tiilikkajärven kansallispuistossa, joka sijaitsee pääosin Pohjois-Savon Rautavaarassa, mutta pieni osa on myös Sotkamossa Kainuun puolella. Tiilikkajärveltä siirryimme Lieksaan Patvinsuon kansallispuistoon, jossa olimme myös pari päivää. Molemmat puistot olivat luonnoltaan upeita. Tohmajärvellä pysähdyimme myös vuorokaudeksi ja sielläkin patikoimme alueen lehdoissa, joissa niissäkin oli monipuolinen kasvillisuus, erilaisiä kämmmeköitä, lehtoukonhattua, ym. Kuukausikuvaksi valikoin kuitenkin kuvan Parikkalasta, jossa kävimme tutustumassa ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen patsaspuistoon. Rönkkönen oli syntynyt 1944 ja kuoli yllättäin pääsiäisenä 2010. Hän oli kova uimari. Kuolinpäivän aamupuolella hän oli uinut 5000 metriä ja päivälevon jälkeen ei enää noussutkaan vuoteestaan. Vasta muutamaa päivää myöhemmin häntä alkoi kaivata hänen parturinsa, kun mies ei saapunut varaamaansa tukanleikkuuseen. Patsaspuisto sijaitsee Valtatie 6:n varressa Parikkalan Koitsanlahdessa. Puiston toisella reunalla on rautatie. Patsaita puistossa on yli viisi ja puolisataa. Todella poikkeamisen arvoinen kohde.

Maisema Ilomantsista
Toukokuu - May 2020
Toukokuu oli taas oikein kuvauskuukausi. Kuvatuksi tuli lähes 1000 ruutua, joten oli valinnan vaikeutta. Pyöräillessä pidin kameraa mukana, mutta sen lisäksi kävimme patikoimassa useissa lähialueen kohteissa. Lähikohteiden lisäksi kävimme tutustumassa Ilomantsissa Petkeljärven kansallispuistoon. Aivan Petkeljärven kansallispuistosta ei kuukausikuva ole vaan siitä lähialueelta Taitajan taipaleen varrella olevalta Saarilammelta, mutta koko alueen maisemat olivat sykähdyttävän komeita - korkeita kapeita harjuja järvien ja lampien kannaksilla. Sykähdyttäviä kokemuksia oli mm. nähdä helmipöllö luonnossa, samoin majava kävi meille esittäytymässä, tehden monta kierrosta edessämme lammella. Sodan muistoina alueella oli paljon juoksuhautoja ja poteroita sekä soadanaikaisen saunan laudepenkit maahan painuneina. Käki kukkui jatkuvasti ja linnut lauloivat. Kun sääkin vielä suosi retkeilyä, oli kokemus täydellinen.

Kohti uutta satoa
Huhtikuu 2020
Minun Loimaani -sarja
Vaihtoehtoja kuukausikuvaksi oli vaihka kuinka paljon. Koronaepidemian ja sen tuoman eristäytymisen takia on ollut mukavaa samoilla metsäpolkuja. Kuukauden aikana olemme käyneet mm. Koskeljärvellä Honkilahdella, Harjureitillä Virttaalla, Yläneellä Vaskijärven luonnonpuistossa, Metsäkoivulan polulla Somerolla, Tammelassa Torronsuolla, Oripäässä Polvarinpolulla ja erikseen Kangastuvan reitistöllä, Kurjenrahkan kansallispuistossa, Saaren kansanpuistossa ja Ruostejärvellä, Kojonkulmalla Korkeusvuoren reitillä, Loimaan Ladun Latupirtillä, Loimaalla Juvan kuntoradalla ja ehkä joku jäi vielä mainitsemattakin. Jokaisesta kohteesta on joku kuva, jonka olisi voinut laittaa kuukausikuvaksi, valinnaksi tuli nyt kuitenkin kevätkylvökuva Kojonkulmalta. Maa näytti muokkautuneen oikein mukavasti ja koneita oli pellolla työntouhussa. Kuva on otettu Korkeusvuoren maastossa kiertävän Retkeilyreitin varrelta toukokuun 26. päivä. Pilvistä oli ja ennuste oli vähän sadettakin lupaillut, jota ei kuitenkaan tullut. Kylvöt ovat edenneet hyvää vauhtia vielä kuvanoton jälkeenkin.

Loimijoella
Maaliskuu 2020

Minun Loimaani -sarja
Meidän piti olla Lapissa viikko 13. Toisin kuitenkin kävi. Emme arvanneet lähteä, kun riskiryhmien piittaamattomuudesta jo niin paljon kiukuteltiin. Parempi varmaan oli niin, kun sen viikon lopuksi suljettiinkin Lapissa jo laskettelukeskukset ja latujen kunnostuskin lopetettiin. Jatkoimme polkupyöräilyä lähiseuduilla. Tällaisella pyöräretkellä poikkesimme Loimijoen rantaan. Hienoja maisemia jokikin piirtää, tai miten sen nyt ottaa, jokainen voi sen itse päätellä. Kuva on otettu 22.3.2020.

Saunaniemen kärjessä
Helmikuu 2020

On ollut yksi erikoisimmista kohdalle sattuneista talvista. Helmikuun loppupuolella ei lunta ole juuri lainkaan koko eteläisessä Suomessa. Vasta Sotkamon paikkeilla alkaa olla lunta ja Lapissa sitä on paikoin ennätysvahvasti, reilusti yli metrin hankia. Nyt olisi pitänyt mennä jo helmikuussa Lappiin, mutta eipä tullut hoidetuksi asiaa. Kävimme sentään Itä-Suomessa, jossa ei lunta ollut ja järvetkin olivat poikkeuksellisen ohuessa jääpeitteessä. Arvasin kuitenkin jäälle mennä, kun paikalliset ajelivat siellä mönkijän kanssa. Suli paikkoja oli salmikohdissa, joten tarkkana sai olla mistä meni. Valitsin kuukausikuvakseni yhden jääkävelyllä ottamani kuvan. Kuva on otettu Pieksämäen Pyhäjärvellä Saunaniemen päästä olevasta saariryhmästä. Niin kuin kuvastakin näkyy ovat saarien väliset salmet pääosin sulia. Rannan tuntumassa kuitenkin jää oli noin 20 sentin vahvuista, mutta järven suurimmalla selällä kertoivat paikallisen jäätä olevan vain noin kymmenen sentin vahvuinen kerros.

Iltavalaistu
Tammikuu 2020
Tammikuu oli lumeton ja siksi synkkä kuin marraskuu. Siitä huolimatta tuli kuvatuksi upeita auringonlaskuja, mutta olen sellaisia jo aikaisemmin laittanut useita kuukausikuvakseni, niin nyt laitankin kuvan pääkaupungistamme Helsingistä. Olimme siellä kolmen päivän visiitillä (2 yötä) aivan tammikuun lopussa, kotiin tulimme vasta helmikuun ensimmäisenä päivänä. Siellä ottamistani iltakuvista valitsin tällä kertaa kuukausikuvani, jossa on UPM:n pääkonttori Helsingistä. Se sijaitsee aivan lähellä uutta Oodi-kirjastoa. Kuva on otettu tammikuun viimeisen päivän iltana, kun olimme kävellen matkalla keskustasta Helsingin kaupunginteatteriin katsomaan Vihainen leski -näytelmää. Vihainen leski oli oikein puhutteleva näytelmä ja mielenkiintoinen katsoa.

Yksi kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa?

Ruostejärvi!